VENÄJÄN vaaleissa mietityttää kaikki mutta erityisesti globaalien digijättien toiminta. Apple ja Google poistivat vaalien alla oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyihin liittyvän The Smart Voting -sovelluksen. Lisäksi Apple sulki IP-osoitteen salaamispalvelun. Navalnyi syytti teknologiayhtiöitä Putinin kätyreiksi – ja oli oikeassa.
Kieli on kovaa mutta niin on vallankäyttökin. Yksityisinä yhtiöinä digijätit ovat julkisen läpivalaisun tavoittamattomissa.
Facebook estää niin niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa kriittistä tutkimusta vetoamalla käyttäjien suojeluun, vaikka kaikkien digijättien bisnes perustuu juuri yksityisyyden loukkaamiseen eli digitaalisen käyttäytymisen tallentamiseen, analysoimiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen.
KIITOS tietovuotojen tiedämme Facebookin osallisuuden poliittisen disinformaation levittämisessä ja mielipidepolarisaation ruokkimisessa. YK raportoi, että Facebookilla on ollut ratkaiseva rooli Myanmarin rohingya-vähemmistöön kohdistuneessa vainossa.
The Wall Street Journalin tuoreet paljastukset kertovat yhtiön välinpitämättömästä suhtautumisesta sisäisiin raportteihin alustalla tapahtuvasta ihmiskaupasta. Yhtiön valeuutisten ja vihapuheen vastainen työ keskittyy Yhdysvaltoihin, vaikka 90 prosenttia bisneksestä on muualla.
Kaiken tämän saamme tietää, mutta emme välitä. Toisin on, kun kotimainen media ei miellytä: Helsingin Sanomien tilauksia lakkautetaan ja Yleä ollaan leikkaamassa harva se päivä – juuri Facebookissa ja muilla sosiaalisen median alustoilla.
DATAJÄTIT ovat suojassa, koska puhumme alustoista ja sovelluksista vain liiketoiminnan tai yksilöiden kokemusten näkökulmista: kuka myy tai päivittää mitä ja miltä se tuntuu. Somealustoista puhutaan sisältö- ja käyttäytymiskysymyksenä, vaikka kyse on globaalista hallinnasta ja vallankäytöstä. Olipa kyse nännien näkyvyydestä tai geopolitiikasta, Piilaakso päättää.
Jos Suomessa halutaan päivittää ”Helsingin henkeä” Etykin 50-vuotisjuhlan kunniaksi, paikalle tarvitaan poliittisten johtajien rinnalle digijättien päättäjät. Tämän ajan rautaesirippuja kun lasketaan ja nostetaan Piilaaksossa tehtävillä kylmillä bisnespäätöksillä.
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori.
Teksti julkaistu Suomen Kuvalehdessä 39/2021, 30.9.2021: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kolumni-facebookin-googlen-ja-applen-bisnes-perustuu-yksityisyyden-loukkaamiseen/?shared=1196404-b66f181c-4