IDA selvitti, miten COVID-19-pandemia vaikutti verkkomedioiden käyttöön, työhön verkossa ja ajatuksiin datan keräämisestä verkon käytön yhteydessä.
Oheiset videot tehtiin yhteistyössä kahden vaikuttajamarkkinoijien kanssa. Molemmilla on laaja kokemus työskentelystä verkossa. Kysyimme työstä verkossa, jossa julkisuus on olennainen osa työtä. Viime aikoina, etenkin #MeToo-ilmiön nousun myötä, on kuitenkin alettu keskustella paljon myös verkkojulkisuuden nurjista puolista, erityisesti häirinnästä, trolleista, nettivihasta ja huhujen ja juorujen levittämisestä. Verkon julkisuus ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa altistaa siten myös negatiivisille ilmiöille. Pyysimme vaikuttajia kuvailemaan, millaisia kokemuksia heillä on verkkojulkisuuden nurjasta puolesta, millaisia keinoja heillä on itsensä suojeluun verkkojulkisuuden negatiivisilta ilmiöiltä ja millaisia neuvoja he voisivat antaa tulevaisuuden vaikuttajille. Voiko verkon negatiiviseen julkisuuteen varautua?
Kysyimme myös kokemuksia siitä, kuinka erilaiset verkkosivustot ja digitaaliset sovellukset, kuten Instagram, YouTube tai Facebook, keräävät meistä tietoja vastineeksi siitä, että saamme käyttää sovelluksia. Halusimme tietää, millainen vaikuttajan oma suhde on tietojen keräämiseen ja millaisia ajatuksia se heissä herättää, huolettaako tietojen kerääminen ja seuraavatko he sitä, millaisia tietoja heistä kerätään.
IDA kysyi myös, miten kuluneena vuonna koko maailmaa ravistellut koronaviruspandemia on vaikuttanut vaikuttajien arkeen ja työelämään. Pyysimme vaikuttajia kertomaan, onko verkkomedian rooli tai tapa käyttää sitä arjessa muuttunut. Kysyimme myös, miten pandemia on vaikuttanut työhösi vaikuttajana: vähensikö se töitä, loppuivatko ne kokonaan tai muuttaneet muotoaan. Vaikuttajat arvioivat myös pandemian kauaskantoisempia vaikutuksia verkkomedian käyttöön ja työsi sisältöön.